tiistai 21. maaliskuuta 2017

Hoitokoiria ja crossailua

Nyt vähän kuulumisia instakuvien kuvittamana. Järkkäri on ollut ihan talviteloilla, mutta nyt haluaa taas kaivaa sen esiin joten laitetaan nämä kännykkäkuvat nyt pois alta.


Pääkaupunkiseudulla oli talviloma joten Hilja tuli viikoksi hoitoon. Oli kyllä aika hulinaa viettää aikaa kahden bretonin kanssa. Käytiin Sipoon koirametsässä Paulan kanssa, mulle tämä koirametsäreissu oli ensimmäinen. Vähän jäi pettynyt maku paljon hehkutetusta koirametsästä. Luulin, että se olisi isompi, mutta se oli aika nopeasti kierretty läpi. Menihän siellä melkein tunti aikaa, mutta jotenkin olin kuvitellut sen olevan tosi iso.

Sitten koitti oma viikon talviloma. Sen vietin vanhempieni luona maalla. Ulkoilusäät oli tosi mahtavat ja tuli ulkoiltua paljon. Käytiin metsälenkeillä koirien kanssa, juoksemassa sekä käytiin myös laskiaissunnuntaina Lauhanvuoren kansallispuistossa. En ole koskaan ennen nähnyt Lauhanvuorella niin paljon väkeä mitä oli nyt. Oli paljon hiihtäjiä ja retkeilijöitä. Elsa sai nuotiopaikalla paljon huomiota ja rapsutuksia lapsilta.

Juoksemassa ollaan käyty paljon. Olen nyt treenannut HCR:n puolimaratonohjelmalla. Tykkään, kun on joku valmis juoksuohjelma mitä noudattaa. Olen kyllä välillä juossut vähän pidempiä lenkkejä, jos on ollut sellainen olo, että haluaa pidempään jatkaa. Yksi sunnuntai käytiin juoksemassa pienen tauon jälkeen 14 km lenkki ja se oli vähän pidempi mitä aikaisempi 14 km joten tuli pitkästä aikaa taas pisin lenkki tehtyä.

Tuntuu, että HCR lähestyy todella nopeeta. Jännittää tottakai aika paljon, kun kyseessä on ensimmäinen puolimaratoni eikä ole mitään aikaisempaa kokemusta tällaiseen karkeloon valmistautumisesta. En ole asettanut mitään tiukkaa aikatavoitetta, mutta kaikenlaisten laskujen perusteella mun aika olisi jotain 2:30 tasoa tällä kunnolla. Se riittää mulle hyvin.

Nyt täällä on hoidossa Ada. Kävin kokeilemassa miltä tuntuu crossailla kahden koiran kanssa. Onneksi Elsan vanhat valjaat meni Adalle ja löytyi kaapista toinen joustohihnakin. Näiden kaksikon kanssa oli tosi helppoa juosta, koska molemmat meni niin nätisti. Ada ei paljoa vetänyt, lähinnä ravasi, mutta Elsa veti enemmän kuin ennen, kun oli niin innoissaan kaverista. Huomasin myös miten huono toi vanha musta joustohihna on. Se saa nyt lentää roskiin ja jatkan ton uudemman hihnan kanssa crossailua. Uudemman hihnan pituutta saa jonkin verran säädettyä ja siksi sen alun perin ostinkin toiseksi hihnaksi. Tykkään, että on retkeillessä pitkä joustohihna kun taas juoksussa on mukava olla vähän lyhyempi hihna.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti