Näytelmäpulinaa

Paskartelin Elsalle eilen uuden näyttelyhihnan, tekoprosessista voi lukea lisää täältä. Vielä uusi näyttelypanta pitää ostaa niin pääsee koeajamaan tuon.;)

Käytiin tänään Hyvinkäällä mätsäreissä. Oli aika karsee reissu, mutta nyt ainakin tiedän mitä pitää treenata. Ensinnäkin oli säätöä maksamisen kanssa. Mullahan ei ole käteistä koskaan, koska maksan kaiken kortilla. Kävin sit nostaa automaatista kakskymppisen ja menin sit sillä maksamaan kahdeksan euron sisäänpääsyn. Tietenkään sillä ei ollut vaihtorahaa. Sit se oli et jos mul on kaks euroo niin annan 22 euroo niin saan sit kympin takas. Maksoin sit niin ja menin takaisin autoon. Aloin miettimään et hetkonen.. jos annan 22 euroo ja saan kympin takas niin maksoin 12 euroa sisäänpääsystä. Menin sit kyselee sitä neljää euroo takas ja se rahastaja meni ihan sekaisin. Alko kyl vähän jo nyppimään se meno ja se nainen oli niin kohmeessa siinä et olis tehnyt mieli kysyä et menikö eilen vähän myöhään tai tuliko otettua se kuuluisa yksi liikaa. En sit viittinyt alkaa mitään vittuilemaan ja sain sen neljä euroa sit lopulta takaisin kun siinä tovin seisoin.. Mä en voi käsittää miksei sitä voi yhtään varautua vaihtorahaan koska nykyään aika harva käyttää käteistä ja automaatista ku tulee niitä kakskymppisiä. Aika usein käyn kyl kaupassa rikkomassa mätsärirahaa, mutta nyt en muistanut. Pitää jatkossa muistaa paremmin et aina tasarahalla tollasiin..

Päästiin sit vihdoinki kehään. Elsa seiso nätisti, tuomari kopeloi tosi tarkkaan ja Elsa oli ihan ok, vähän jännitti kyl tilannetta. Sit kopeloinnin jälkeen se kiinnostuki siitä tuomarista, mutta yhtäkkiä se meni ihan lukkoon! Mä en vieläkään käsitä mikä siinä meni pieleen et se meni noin lukkoon. Sain sen ravissa menemään tosi hyvin, mutta se ei halunnut yhtään seistä näyttelyasennossa, oli ihan kauhussaan. Saatiin sininen nauha.

Sit oli tosi pitkä odotus et päästiin sinisten kehään, koska ne päättikin ottaa lapsi ja koira -kisan sekä junior handlerin siinä välissä! Varmaan pari tuntia siinä seistiin ja odotettiin. Kehään takaisin. Elsa oli ihan lukossa taas vaikka kehän ulkopuolella se oli ihan ok. Nyt se ei ees liikkunut enkä sit enää halunnut sitä sen enempää kiusata niin sanoin vaan tuomarille et ei oo meidän päivä tänään ja etten viitti koiraa väkisin yrittää saada esiintymään kun toinen pelkää.

Mä en nyt vieläkään ymmärrä mikä tos meni pieleen, mistä se noin pelästy? Ite koitin olla kehässä tosi rauhallinen enkä pakottanut mihinkään. Pitää nyt ottaa toi kopelointi kotonakin päiväohjelmaan. Oon aina luullut että se antaa hyvin meidän kopeloida, mutta mätsäreis kokeilin kehän ulkopuolella itse kopeloida Elsaa ja se oli aika jännittynyt. Ei siis voi olettaa et se on rentona muiden kopeloidessa jos se ei oo rento ees silloin kun minä kopeloin sitä. Ei muutaku treeniä ja treeniä.

Jotain hyvää sentään pitää sanoa. En käyttänyt kehässä nameja yhtään ja se ravas tosi makeesti! Yleensä oon sitä palkinnut myös kesken ravin. Kehän ulkopuolella harjottelin näyttelyseisontaa ilman namia ja sekin meni tosi hienosti. Hyvä et ollaan päästy noista nameista nyt eroon, koska moni tuomari ei yhtään tykkää jos namien kanssa säätää kehässä, varsinkaan kun on metsästyskoira kyseessä niin ton asian suhteen tunnutaan olevan aika tiukkoja.

Mutta tosiaan, kopelointi jokapäiväiseen päiväohjelmaan ja kaikki mätsärit läpi mihin vaan päästään! Ärsyttävää koska tää oli syksyllä tosi hienosti kehässä ja anto hyvin kopeloida, sit tuli noi jalkaleikkaukset ja sen vuoksi siitä tuli tosi paljon arempi koira! En nyt ala enempää tästä valittamaan, mutta sen voin sanoa et tosi moni luulee että tollaset leikkaukset on vain fyysisiä, mutta kyl se vaan jättää koiralle myös henkiset arvet ja on tosi kova työ taas saada koiralle luottamus takaisin. Toinen tietenkin pelkää kun jalkoja kosketaan et nyt niitä taas venytellään ja se sattuu.:(

Kommentit

  1. Vastaukset
    1. Kiitti!:) Tykkään tosta tosi paljon itsekin!:)

      Poista
  2. Meillä kävi Caran kanssa ihan samalla tavalla näyttelyssä kerran, se oli kehään mennessä ihan iloinen ja rento mutta sitten tuli tuomarisetä ja kumartui suoraan koiran päälle ja alkoi kopeloimaan ilman hetkenkään varoitusaikaa. Koira oli ihan lukossa ja jäykkä sen jälkeen. Se meni kyllä loppujenlopuksi siinämielessä hyvin että serti tuli. Koira oli taas ihan normaali kehän jälkeen kunnes mentiin ryhmäkehään ja se näki sen saman tuomarisedän...koira meni ihan palikaksi samantien kun näki sen miehen vaikka oli toisella puolella kehää. Ei se aina ole koirankaan vika, jos tuomari uhraisi muutaman sekunnin tervehdysaikaa koiralle niin olis kivempaa kaikille. Onhan se kamalaa jos joku tarraa kiinni niin hätäisesti ettei ehdi tajuamaan tilannetta.
    Hieno remmi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en oikein usko, että nyt se olisi Elsalla johtunut siitä tuomarista, tai mistä sitä ikinä tietää. Toivottavasti seuraavalla kerralla menis paremmin ja saisi positiivisia kokemuksia.:) Nyt onkin lähiaikoina täällä paljon mätsäreitä ja aion mennä kaikkiin mihin vaan pystyn!:D

      Poista
  3. Ei näiden koirien aivoituksia voi aina tietää...tsemppiä, kyllä se siitä kunhan et ala itse liikaa jännittää:) toivotaan kivoja ja lempeäkätisiä tuomareita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus miettii onko niitä aivotuksia siel pääkopassa edes.;) Juu, mutta eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa!:)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit